Lastensuojelu voi tulla eteen kenelle tahansa vanhemmalle. Neuvolat, päiväkodit, koulut ja muut tahot on ohjeistettu tekemään ilmoitus pienestäkin huolesta. Kouluissa saatetaan tehdä huolikartoituksia. Huolen syyn ei tarvitse olla todellinen tai osoitettu, epäily riittää.
Toisin kuin rikostutkinnassa, kodin yksityisyyteen voidaan tunkeutua ja vanhempien itsemääräämisoikeuteen puuttua ilman oikeuden päätöstä, huostaanoton uhalla. Tietojen keräämisessä tapahtuu paljon väärinkäsityksiä ja virheitä. Vanhempien on vaikea saada tietoja tarkistettua ja korjattua. Väärinkäsitykset – usein dramaattisimmat – kasaantuvat ja päätyvät usein sijoitusten ja huostaanottojen perusteiksi.
Avohuollon tukitoimista on kehitetty keinoa välttää huostaanottoja varhaisella puuttumisella, mutta puuttuessaan vakavasti perheiden yksityisyyteen ja itsemääräämisoikeuteen pikkusyistä, ne usein aiheuttavat juuri niitä ongelmia, joita tuella piti välttää. Tällöin ne vain kerryttävät perusteita entistä suuremmalle määrälle huostaanottoja.
Kadotettu oikeusturva
Lastensuojeluasiakkuus on vanhemmille joutumista lakiviidakkoon, jossa juuri kukaan ei tunne oikeuksiaan, eikä niitä heille juuri kerrota. Lastensuojelussa on paljon oikeusturvan rikkomuksia, mutta laillisuusvalvonta ei toimi. Tämä tiedetään hyvin Suomen ylimmän laillisuusvalvonnan tasolla.
Eduskunnan oikeusasiamies on listannut toimintakertomuksessaan vuodelta 2021 lastensuojelun puutteet yhtenä kymmenestä perus- ja ihmisoikeusongelmasta Suomessa, koskien erityisesti sijaishuollon ongelmia.
- Lastensuojelun sijaishuollon valvonta on riittämätöntä.
- Aluehallintovirastoilla ei ole riittävästi voimavaroja tarkastuksiin.
- Kuntien vastuulle kuuluva perhehoidon valvonta on puutteellista.
- Lasten tiedollisista oikeuksista ei huolehdita riittävästi.
- Rajoittamistoimenpiteitä tehdään lastensuojelulain vastaisesti.
- Asiakassuunnitelmissa on puutteita, eikä sijoitetun lapsen vanhemmille ei aina tehdä vanhemmuutta tukevia asiakassuunnitelmia.
- Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat riittämättömiä.
Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen on tehnyt tarkastuskäyntejä aluehallintovirastoihin. Käyntien perusteella huomattiin, etteivät virastot kykene ohjaamaan ja valvomaan lastensuojelua riittävän suunnitelmallisesti ja ennakoivasti.
Huostaanottohakemukset käsitellään hallinto-oikeudessa, jossa ei ole syyttömyysolettamaa, vaan asiakkaalla on käänteinen todistustaakka. Tosiseikkaselvittelyä tai näytönarviointia ei juurikaan tehdä. Tuomareina toimii usein entisiä sosiaalityöntekijöitä, sijaishuollon yritysten entisiä työntekijöitä ja muita, joilla ei ole oikeustieteellistä koulutusta.
2023-03-03 Toimitus